Ti 11. kesäkuuta: Hammas Mehiläiseen
Heräsimme Helsinki-Vantaan lentoaseman hotellissa. Lähdin bussilla Hakaniemeen Hammas Mehiläiseen. Jännitti melkoisesti, mitä hammaslääkäri sanoi. Minut otti vastaan oikomishoitoihin erikoistunut Nicholas Brocklehurst. Hän tarkisti ensin hampaani muuten, ja sitten teki mittauksia. Tarkistamisessa tuli ilmi se asia, josta olinkin jo tietoinen, että hankaan yläetuhampaitani alaetuhampaisiini ja pyörittelen leukaani samalla. Näin ollen yläetuhampaisiini on tullut ura alahampaan reunassa olevasta pienestä "piikistä". Hammaslääkäri hioi tämän "piikin" pois, ja vähän myös tasoitti sitä kohtaa, johon tämä hammas vastaa. Nyt kahdet etummaiset hampaat ovat jälleen hyvät.
No, itse oikomishoitohan eniten kiinnosti. Selvisiä, että kahden hampaan vinksallaan olon syynä on hammaskaaren ahtaus. Mittaukset kertoivat, että hampaat eivät mahdu paikalleen, koska tilaa puuttuu hyvinkin paljon, ainakin oikealta puolelta. Tämän vuoksi hampaita hiomalla ei saada tehtyä tilaa riittävästi, eikä Ingman Aligner -menetelmäkään sovi minulle. Näin ollen koko hampaidenoikomisprojekti olisi aika suuri työ.
Minulle palasi mieleen se, mitä toinen hammaslääkäri sanoi yli 19 vuotta sitten: jos hampaani oiotaan, pitää poistaa hampaita ja lisäksi raudat pitäisi laittaa myös alahampaisiin. Hyvin samoilla linjoilla oli myös Mehiläisen hammaslääkäri, mutta verrattuna siihen teini-iän pikakäyntiin, hän selvitti asian niin, että syyt tähän hyvin ymmärsin. Eli minulta pitäisi poistaa yläkaaresta yksi hammas. Tällöin tilaa tosin tulee liikaa, jolloin hampaita pitää siirtää eteenpäin. Tai onhan hammaskaaren leventäminenkin mahdollista (seurauksena kunnon jenkkihymy). Joka tapauksessa alahampaiden sijaintia pitäisi myös muuttaa, jotta ne saadaan oikealla tavalla vastaamaan ylähampaisiin. Kuulostaa aika pahalta, mutta ajattelin, että voi näin suuren hoidon kerran elämässä tehdä, jos vain lopputuloksesta tulee hyvä. Käynnin loppupuolella hammaslääkäri tosin sanoi, että jos hyvin käy, riittää että minulta poistetaan vain viisaudenhampaat, eikä muihin tarvitse koskea. Tosin en ymmärrä, miten se tekee tilaa etuhampaisiin. Koko rivistöhän pitäisi siirtää poistettuihin viisaudenhampaisiin päin, ja sinne suurtaa siirtäminen on käsittääkseni hyvinkin vaikeaa.
Kun hammaslääkärikäynti oli ohi, en jäänyt hengailemaan Helsinkiin, vaan saman tien lähdin pohjoiseen menevään junaan. Muuten olisin jäänyt, mutta valitettavasti takareiteni ei sittenkään ollut oikein parantunut. Nyt, kun olin suunnitellut kaikkea mahdollista tekemistä alkavalle lomalle, niin sattuu tuollaista. Tarkoitus olisi samalla viikolla käydä Tukholmassa, ja sitten vielä viikonlopuksi mennä yhteen vapaaehtoistyöhön, mutta mitenhän tässä nyt käy? Juuri kevätjuhlapäivänä mietiskelin, etten tänäkään lukuvuonna ollut yhtään päivää sairauslomalla. Nyt alkaa olla vuodelepo lähellä. Tuota "Tunnollinen työntekijä sairastaa lomalla" -mantraa en silti edelleenkään suostu allekirjoittamaan, siis omassa tapauksessani.
Junassa taas luin kaikkia oikomishoitojuttuja, ja neuloin samalla. Tuli ostettua Madeiralta aika kivaa lankaa, josta olisi tarkoitus saada paita tehtyä. Otin yhteyttä kotipaikkakuntani hammaslääkäriin ja sanoin, että minulta pitää poistaa yläviisaudenhampaat. Yllättäen olisin saanut ajan jo lähiviikoille, mutta se ei onnistunut. Sanoin, etten oikein pääse käymään kuin vasta syksyllä. Niin pitkän ajan päähän he eivät ottaneet aikoja vastaan. Sovittiin, että soitan uudelleen heinäkuussa.
Minulle palasi mieleen se, mitä toinen hammaslääkäri sanoi yli 19 vuotta sitten: jos hampaani oiotaan, pitää poistaa hampaita ja lisäksi raudat pitäisi laittaa myös alahampaisiin. Hyvin samoilla linjoilla oli myös Mehiläisen hammaslääkäri, mutta verrattuna siihen teini-iän pikakäyntiin, hän selvitti asian niin, että syyt tähän hyvin ymmärsin. Eli minulta pitäisi poistaa yläkaaresta yksi hammas. Tällöin tilaa tosin tulee liikaa, jolloin hampaita pitää siirtää eteenpäin. Tai onhan hammaskaaren leventäminenkin mahdollista (seurauksena kunnon jenkkihymy). Joka tapauksessa alahampaiden sijaintia pitäisi myös muuttaa, jotta ne saadaan oikealla tavalla vastaamaan ylähampaisiin. Kuulostaa aika pahalta, mutta ajattelin, että voi näin suuren hoidon kerran elämässä tehdä, jos vain lopputuloksesta tulee hyvä. Käynnin loppupuolella hammaslääkäri tosin sanoi, että jos hyvin käy, riittää että minulta poistetaan vain viisaudenhampaat, eikä muihin tarvitse koskea. Tosin en ymmärrä, miten se tekee tilaa etuhampaisiin. Koko rivistöhän pitäisi siirtää poistettuihin viisaudenhampaisiin päin, ja sinne suurtaa siirtäminen on käsittääkseni hyvinkin vaikeaa.
Kun hammaslääkärikäynti oli ohi, en jäänyt hengailemaan Helsinkiin, vaan saman tien lähdin pohjoiseen menevään junaan. Muuten olisin jäänyt, mutta valitettavasti takareiteni ei sittenkään ollut oikein parantunut. Nyt, kun olin suunnitellut kaikkea mahdollista tekemistä alkavalle lomalle, niin sattuu tuollaista. Tarkoitus olisi samalla viikolla käydä Tukholmassa, ja sitten vielä viikonlopuksi mennä yhteen vapaaehtoistyöhön, mutta mitenhän tässä nyt käy? Juuri kevätjuhlapäivänä mietiskelin, etten tänäkään lukuvuonna ollut yhtään päivää sairauslomalla. Nyt alkaa olla vuodelepo lähellä. Tuota "Tunnollinen työntekijä sairastaa lomalla" -mantraa en silti edelleenkään suostu allekirjoittamaan, siis omassa tapauksessani.
Junassa taas luin kaikkia oikomishoitojuttuja, ja neuloin samalla. Tuli ostettua Madeiralta aika kivaa lankaa, josta olisi tarkoitus saada paita tehtyä. Otin yhteyttä kotipaikkakuntani hammaslääkäriin ja sanoin, että minulta pitää poistaa yläviisaudenhampaat. Yllättäen olisin saanut ajan jo lähiviikoille, mutta se ei onnistunut. Sanoin, etten oikein pääse käymään kuin vasta syksyllä. Niin pitkän ajan päähän he eivät ottaneet aikoja vastaan. Sovittiin, että soitan uudelleen heinäkuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti