Viimeinen viisuri pois, leikkauksella

24. lokakuuta: viimeinen viisuri pois, leikkauksella

Nyt on sitten palattu Thaimaasta. Olipa upea häämatka. Olimme kolme yötä Pattayassa, kaksi Rayongissa, kaksi Koh Sametilla ja kaksi Bangkokissa. Näistä voisin kirjoittaa vaikka miten paljon, mutta laitanpa jotain. Pattaya on suuri turistikohde, mutta nyt se ei onneksi ollut yhtään täysi, kun kova sesonki ei ole vielä alkanut. Itse asiassa lokakuu on Thaimaassa sadekautta, mutta maan pohjoisosassa se ei ole yhtä paha kuin Phuketin lähellä. Sateista ei paljoa ollut tietoa. Yhtenä päivänä oli kova rankkasade ja ukkonen, mutta se oli vain jännittävää. Pattaya on tunnettu seksituristimistaan, mutta se on vain yksi osa koko paikkaa. Kyseessä on vähän sama asia kuin että Kittilän Levi on tunnettu biletysmekka, vaikka oikeasti pitää sisällään paljon muutakin. Tekemistä olisi Pattayalla riittänyt. Olisin oikeastaan voinut olla pidempään siellä, niin olisi ehditty enemmän käydä turistikohteissa. Hotellimme oli nimeltään Centara Grand Mirage Beach Resort Pattaya. Se oli täynnä ravintoloita, uima-altaita, kuntoilupaikkoja ja muuta aktiviteettia, ettei sieltä olisi tarvinnut poistua ollenkaan.

Hotelli oli suuri ja helposti löydettävissä

Parvekenäköalassa ei ollut moitteen sijaa.

Rannalla viihtyi illalla ja ehkä juuri silloin, kun ei ollut liian kuuma.

Kolmen päivän jälkeen Pattayan ranta muuttui Rayongin kaupunkiin. Oikeasti Pattaya on kaupunkimaisempi kuin Rayong, mutta hotellin sijainti vain oli tuo. Rayongissa vähän shoppailtiin ja käveltiin ympäri kaupunkia. Harmi, ettei kunnolla ehditty rannalle, joka kuulemma oli sekin upea. Viimeisenä päivänä toki nähtiin rantaviiva, kun lähdimme läheiselle Koh Sametin saarelle. Emme olleet ehtineet edes taksista ulos, kun meille jo tultiin kaupittelemaan laivamatkaa Koh Sametille. Etukäteen olin selvittänyt, että sen saa halvemmallakin, joten kieltäydyimme ja vähän kävelimme. Toisesta satamasta sitten päästiin pienellä veneellä paikan päälle. Oli aika hauska, kun loppujen lopuksi ottaa kengät pois, hypätä veneestä kahlaamaan mereen ja kantaa tavarat maihin. Samantien meiltä tultiin pyytämään maksua siitä, että tulemme luonnonsuojelukohteeseen. No, tämä kuului asiaa ja sen maksoimme mielellämme, koska sen verran upeaan paikkaan tulimme. Nimensä mukaisesti oli pitkät samettiset rannat. Niillä kävin aamuisin juoksemassakin. Koh Sametilla vain loikoilimme, söimme ja joimme. Mikäs sitä syödessä, kun jalat on upotettu samettiseen hiekkaan. Aamiainen oli tavallisen (tai taivaallisen) upea. Tapani mukaan otin aamiaiselle mukaan lehtiä sekä puhelimen selailua varten. Nyt en malttanut ollenkaan lukea, kun halusin aamuisin tuijottaa vain merta ja rantaa. Iltaisin ravintoloiden edustalla oli tulishow-esityksiä. Ei tainnut olla paloturvallisuus kunnossa. Joka tapauksessa olin hyvin lumoutunut Koh Sametista ja kaikesta, mitä se pitää sisällään.

Loppujen lopuksi oli pakko lähteä takaisin Bangkokia päin. Olisin oikeastaan halunnut olla Koh Sametilla loppuun asti ja mennä Bangkokiin takaisin vain lentomatkaa varten. Toisaalta, oli tuokin kaupunkin kiva nähdä. Ei se minua ihan yhtä paljon vakuuttanut kuin Thaimaan rantakohteet, mutta eipä puolessatoista vuorokaudessa niin ehdikään.

Koh Sametin saarelta jäin kaipaamaan sen luontoa. Näin ollen jotain samantyyppistä halusin etsiä Bangkokistakin. Eräässä puistossa oli tällainen otus. Ovatko krokotiilit normaalisti tuon kokoisia, vai oliko tuo raskaana?

Voin ehdottomasti suositella Thaimaata näin lokakuussa. Juuri koulujen syyslomien aikaan eli viikoilla 42 ja 43 sinne kannattaa matkustaa, ainakin pohjoisosiin, jossa sadekausi ei niin kurita. Joka päivä oli yli 30 astetta lämmintä. Sää oli täydellinen mielestäni. Aamuisin kävin juoksemassakin. Tosin saatoin tehdä vain lyhyen lenkin ja jatkaa aerobista treeniä kuntosalilla, vähän sen mukaan, miten aurinko poltti ja tietenkin sen mukaan, oliko hotellin lähettyvillä kunnollisia lenkkimaastoja. Ilman kosteuspitoisuus teki sen, että juokseminen tuntui miellyttävältä, vaikka olikin kuuma.

Ruokailu ei ollut kovin terveellistä, vaikka muuten loma olikin energinen. Rasvaista ja suolaista mättöä kului. Söin turvalliseksi kokemaani ylikansallista ruokaa enkä paikallisia erikoisuuksia. Kun ei uskalla maistaa, niin ei uskalla.

Nyt reissun jälkeen minua muistuttavat punaiset pisteet jaloissa. Ne ovat jotain hyönteisenpuremia, tuliaisia Koh Sametilta, kun siellä paljasjaloin kuljeskeltiin. Itse en olisi koko pisteitä edes huomannut, mutta miehelleni tuli niitä myös ja hänellä ne kutiavatkin. Minulla ne ovat vain kosmeettinen haitta (Ei haittaa pätkääkään, kun nyt pitääkin pitää jo pitkiä housuja, Ihana pukeutua myös lämpimästi ja fiilistellä talven tuloa.)

No, nyt innostuin Thaimaasta niin, että jää tuo viisaudenhampaan leikkauksellinen poisto sivuseikaksi. Joka tapauksessa, kun olimme palanneet Suomeen, niin seuraavana päivänä minulta poistettiin keskussairaalassa viimeinen viisaudenhammas. Se lähti nätisti. Kokemus oli samanlainen kuin edellisellä kerralla, eli viisi ja puoli vuotta aiemmin. Ei sattunut yhtään, mutta kipu tuli jälkikäteen. Sairauslomaa kyllä tarvitsee. Aloitin antibioottikuurin.