Ortholox-laite mallillaan

13. helmikuuta Ortholox-laite mallillaan

Sain siis hammaslääkäriajan Tornioon, ja kävin siellä toissapäivänä. Sain tietää mielenkiintoisia asioita. Laitteessa oleva vasemmanpuoleinen alumiinilanka saatiin väännettyä lähelle kitalakea. Nyt se on suunnilleen samalla tavalla kuin oikealla puolella eikä enää paina. 

Kojeen vasemmalla puolella oli sitä voimaa hävinnyt, joten se voisi selittää hampaiden siirtymättömyyden. Tilanne korjattiin, ja nyt pitäisi toimia. Oikealla puolella taas ortholox-kojeen jousi oli tai on ihan kohdallaan. Kun puhuin hampaiden siirtymättömyydestä, Ari Leino rauhoitteli että se kestää aikaa ja tapahtuu nykäyksittäin. Siirtymisen alussa käy niin, että rengastetut hampaat alkavat mennä taaksepäin, jolloin rako vieressä olevan hampaan välissä kasvaa. Leino koetti näitä rakoja ja tuli siihen tulokseen, että hammaslanka tähän oikeanpuoleiseen rakoon menee vähän helpommin kuin vasemmanpuoleiseen, mikä kertoisi, että orholox-koje jotenkuten on toiminut oikealla puolella. Jospa alkaisi siirtyä myös vasemmalla, joka on nyt korjattu. Vasemmallehan tarvitaan vähemmän tilaa kuin oikealle, joten se saisikin tapahtua hitaammin. Joka tapauksessa siirtyminen tuntuu tuskaisen hitaalta enkä edes osaa kuvitella, että sitä tämän laitteen avulla saisi tapahtumaan niin, että rengastetun hampaan edellä olevat hampaat matkustaisivat taaksepäin. Onneksi hammaslääkäri sanoi jotain uuttakin. Linjasta pois olevien hampaiden taakse, kitalaen puolelle, voisi laitaa palaset, jotka siirtäisivät koko hammasrivistöä taaksepäin. Ne myös estäisivät sen, että kun puren hampaat yhteen, takahampaat vastaisivat toisiinsa. Juuri niiden toisiinsa osuminen hidastuttaa siirtymistä Ehkä näin siis pitää minulle tehdä. Asia selvinnee huhtikuun kontrollikäynnillä.

Sen verran vielä tuota ortholoxia sorkittiin, että jotain tehtiin niille mainitsemilleni renkaille, jotteivät painaisin niin pahasti poskea. Jotain osaa työnnettiin syvemmälle ja hiottiinkin. Täytyy sanoa, ettei paljoa auttanut, mutta jos ne poskea painavat, niin kuin mausteisen ruoan syömisen jälkeen helposti käy, niin sitten vain päälle suojapastaa. Tärkeämpää on, että tuo kielen hankaaminen saatiin loppumaan.

Tornion-matkasta sanoisin, ettei harmita se 370 kilometrin ajaminen. Sain Pellosta Ruotsin puolelta ostettua maton, jollainen mielessään sinne juuri menikin. Keittiön matto meillä nimittäin on kihartunut päistä ja siihen meinasi kompastua. Yhden kerran, neljä vuotta sitten, sitä jo lyhensinkin, kun kääntymistä oli tapahtunut. Nyt mattoa ei ole enää oikein varaa lyhentää, joten uusi oli ostettava. Saa nähdä, mitä siitä vanhasta keksin. Jos ei muuta, niin pidän mattoa ulkona auton tuulilasin päällä, niin on talvisaikaan helpompi aamulla lähteä liikkeelle, kun ei tarvitse niin puhdistaa jäitä ja lumia. Nuo huonommat matot ovat jonnekin hävinneet tuon mieheni uuden mökin myötä.

Sitten edelliseen liittyen, Rajalla-kauppakeskuksen parkkihallissa on kätevä sulattaa auto. Kun kävin Torniossa, oli auto yli kaksi tuntia siellä lämpimässä hallissa. Suosittelen. Nyt autoni pyyhkijätkin jälleen liikkuvat. Ei siis ollut yhtään turha tämä Tornio-keikka, vaikka vasta iltayöstä sieltä kotiuduinkin.

Nyt sitten olen matkalla Helsinkiin pikkulomalle Ostin lipun Kolarin ja Helsingin väliseen yöjunaan. Makuupaikan hommasin naishytistä. Löydettyäni sänkyni ehdotti ystävällinen konduktööri, että voisin siirtyä uudemman vaunun parempaan hyttiin. Sehän sopi. Kaiken lisäksi juna on niin vajaalla käytöllä, että saan olla koko vaunussa yksin. Maksan siis makuupaikan hinnan kokonaisesta makuuhytistä. En valita yhtään. Kiitos VR. On tämä reissaaminen sitten kivaa, ja läppäri taas laulaa.

Helsingissä aion ainakin hiintää. Sanokaa minua vain hulluksi. Konduktööri siis auttoi minua siirtämään tavaran vanhasta hytistä uuteen. Sukset nähdessään hän kysyi, oliko hyvät hiihtokeliit. No, minähän en ole Lapissa matkaava hiihtoturisti. Sen sijaan on innostava ajatus hiihtää Helsingissä. Sitä ei ole tullut tehtyä aiemmin. Junani olisi perillä aamu kymmenen aikoihin, mutta minähän aion jäädä pois jo yhdeksältä Tikkurilassa. Käyn hiihtämässä Vantaalla, ennen kuin kelit lämpenevät. Toivottavasti siellä asemalla on hyvät säilytystilat ja paikat vaihtaa vaatteetLoppuviikoksi on luvattu Helsinkiin leutoa, joten taidan vaihtaa muutamaksi päiväksi juoksujkenkiin, tietenkin barefoot-tossuihin.